Koko juttu julkaistu Jyväskylän Ylioppilaslehdessä 31.10.2013
Asiantuntijat muistuttavat, että esteettömyyttä on monenlaista.
JYY:n hallituksen varapuheenjohtajan Hanna Huumosen vastuualueita
hallituksessa ovat liikunta ja sosiaalipolitiikka, joista jälkimmäiseen
sisältyvät terveys-, tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiat – myös
esteettömyys.
Huumonen jakaa esteettömyyden kahteen osaan: fyysiseen ja sosiaaliseen esteettömyyteen.
”Ensimmäiseen kuuluvat muun muassa aistivammat, liikuntarajoitteet ja
oppimisvaikeudet sekä niiden takia tehtävät erityisjärjestelyt.
Sosiaalinen esteettömyys on ideaalitilanteessa ilmapiiri, joka
mahdollistaa saavutettavuuden ja kaikkien yksilöiden yhdenvertaisen
osallistumisen”, Huumonen selventää.
Sosiaalinen esteettömyys voi olla esteiden purkamista esimerkiksi
vammaisopiskelijoiden ja muiden välillä. Huumonen toivoo, ettei
opiskelijoita enää jaettaisi erityisryhmiin, jotta kaikki voisivat
tuntea kuuluvansa samaan suureen yhteisöön. Hän sanoo pohtineensa muun
muassa, miten yliopistoliikunta saataisiin myös liikuntarajoitteisille
sopivaksi.
”Pitäisikö meillä olla erityisliikuntaryhmiä? Mielestäni ei pitäisi.
Se on takapajuista ajattelua, koska silloinhan me juuri jakaisimme
ihmiset eri ryhmiin satunnaisten fyysisten ominaisuuksien perusteella ja
korostaisimme erilaisuutta erityis-etuliitteellä.”
Huumosen mielestä yliopisto ei ole vielä kaikille esteetön ja saavutettava.
”Esimerkiksi liikunnan rakennus on täysin esteellinen. Liikunnalla
voidaan tehdä esteettömyyden eteen varsin vähän, koska se on Alvar
Aallon rakennus. Aaltohan ei ollut mikään esteettömyyden edelläkävijä.”
Huumosella on kuitenkin ratkaisu yliopiston saavutettavuuden
parantamiseksi: parempi tiedottaminen. Hänen mukaansa esteettömyys on
hyvin paljon nimenomaan viestintää. Tarpeeksi näkyvät ohjeet ja opasteet
ovat Huumosen mielestä erityisen tärkeitä nyt, kun yliopistolla on
käynnissä monia rakennustöitä, joiden vuoksi opiskelijoiden tutut reitit
ovat muuttuneet.
Huumonen ottaa esiin myös yhden keskusteluissa usein sivuutettavan
näkökulman esteettömyyteen. Kyse on seksuaali-identiteetteihin
liittyvästä esteettömyydestä. Huumonen uskoisi muun muassa
unisex-vessojen luovan saavutettavuutta. Pelkät miesten ja naisten
vessat eivät palvele transsukupuolisia ihmisiä tai muita, jotka eivät
koe mahtuvansa perinteisiin sukupuolilokeroihin.
”Esteettömyydessä on kyse yllättävän pienistäkin asioista. Ne ovat
yleensä myös asennekysymyksiä. Täytyy olla halua tehdä muutoksia ja
nähdä tosi laajasti se, mitä saavutettavuus voi olla.”
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti